Neuropsykologinen tieto opettajan tukena

Neuropsykologinen näkökulma oppimiseen

Oppimisvaikeudet ovat yleisyydestään johtuen lähes kaikkien opettajien arkipäivää. Tavoitteena on leimaamatta tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat mahdollisimman varhain ja tarjota heille riittävää tukea.

Koulutuksen tavoitteena on pohtia oppimista neuropsykologisesta näkökulmasta, eli huomioiden aivojen rakenteellisen tai toiminnallisen poikkeavuuden vaikutusta oppimiseen.  Oppimisvaikeuksia voidaan käsitellä laajempana kokonaisuutena tai keskittyen esim. matematiikan tai lukemisen oppimiseen. Toisaalta koulutuksessa voidaan tutustua tarkemmin myös oppimiseen laajemmin vaikuttaviin tekijöihin, kuten tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen.  Koulutuksen pituudesta riippuen luennossa voidaan keskittyä oppimisvaikeuden taustalla oleviin ilmiöihin, oppimisvaikeuden arvioimiseen tai kuntouttaviin toimenpiteisiin. Yhtenä teemana voi olla se, miten opettaja voi hyödyntää (neuro)psykologin tarjoamaa tutkimustietoa oppilaan oppimisen tukemisessa.

CP-vammaisen oppilaan oppiminen

CP-vamman taustalla on aivovaurio, jonka vaikutukset ulottuvat muillekin kuin motoriikasta vastaaville aivoalueille. Tästä syystä keskushermostoperäisiin liikuntavammoihin liittyy motorisen ongelman lisäksi usein kognitiivisia ja oppimiseen liittyviä haasteita. Nämä liitännäisoireet ovat yleensä päällepäin näkymättömiä tai vaikeammin havaittavia.  CP-vammaisen oppilaan näönvarainen hahmottaminen on, toiminnallisen näönkäytön vaikeuksista johtuen, erityisen haastavaa. Oppimisessa nämä vaikeudet heijastuvat erityisesti matematiikan oppimiseen ja kuvanlukemiseen. Käytännössä liitännäisoireet saattavat haitata oppimista huomattavasti enemmän kuin varsinainen liikunnallinen ongelma.

Koulutuksen tavoitteena on pohtia aivovaurion liitännäisoireiden aiheuttamaa haittaa sekä liitännäisoireiden merkitystä oppimis- ja toimintakyvyn kannalta.

Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan oppimisen haasteisiin

Koulutuksen tavoitteena on valottaa matematiikan oppimiseen liittyviä tekijöitä neuropsykologisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Koulutuksen teemoja ovat matematiikan neuraaliset lähtökohdat, oppimisen ilmiasu sekä opetuksen käytänteet. Tavoitteena on myös jakaa ajatuksia ja saada uusia näkökulmia matematiikan oppimiseen. Koulutus voidaan toteuttaa yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma lukitaitoihin

Koulutuksen tavoitteena on perehtyä lukitaitojen taustalla oleviin pohjavalmiuksiin. Tarkastelun kohteena ovat lukemisen kielelliset, näönvaraiset sekä muistiin liittyvät prosessit. Alun teoreettisen pohdinnan jälkeen osataitoja ja niiden arvioimista avataan käytännön esimerkein. Lyhyen koulutuksen aikana keskitytään lukivalmiuksien rakenteeseen ja arvioimiseen ja pidemmässä koulutuksessa on mahdollista huomioida myös kuntoutumisen näkökulma. Tietokoneavusteinen kuntoutus voi olla yksi painopiste. Koulutus toteutetaan yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

Näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet

Hahmottamisella tarkoitetaan aivojen kykyä ymmärtää näkemäämme. Hahmottamisen vaikeudet ovat sekä heikosti tunnettu että varsin piilossa oleva oppimisen ongelma. Näkötiedon prosessoiminen on monimutkainen tapahtuma, johon osallistuu yli puolet aivokuoresta. Näköjärjestelmiä on useita ja niillä on erityisiä tehtäviä esimerkiksi muodon, liikkeen, sijainnin ja kasvojen tunnistamisessa.

Koulutuksen tavoitteena on tutustua näköjärjestelmään ja siihen, miten varsinainen hahmotus (näkötiedon ymmärtäminen) tapahtuu. Hahmottamista tarkastellaan erityisesti oppimisen näkökulmasta. Koulutuksen kestosta riippuen voidaan keskittyä myös arvioimiseen tai kuntoutus/kompensaatiokeinoihin.

Muistin merkitys oppimiselle

Muistin toiminta vaikuttaa kaikkeen arkipäiväiseen selviytymiseen ja uuden oppimiseen. Muistin voi sanoa olevan yksi kognitiivisen toiminnan tukipilareista ja muistin vaikeudet aiheuttavat pullonkaulan oppimiseen. Muisti on monimutkainen järjestelmä, jonka toimintaan osallistuu aivoissa laajoja hermoverkkoja. Muistin sijaan tulisikin puhua muisteista, joita ovat mm. lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti, eri aistipiirien muistijärjestelmät sekä laadullisesti erilaista tietoa tallettavat järjestelmät. Muistin prosesseja puolestaan ovat mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen sekä muistista hakeminen. Muistin monimuotoisuuden takia on tärkeää ymmärtää, millaisesta oppimisesta haittaavasta muistiongelmasta on kysymys ja miten siihen voidaan kohdentaa oikeanlaista tukea.

Koulutuksen tavoitteena on perehtyä muistin eri osa-alueisiin, muistin prosesseihin sekä muistin pettämiseen. Muistia tarkastellaan erityisesti oppimisen näkökulmasta. Koulutuksen kestosta riippuen voidaan keskittyä muistin arvioimiseen tai kuntoutus/kompensaatiokeinoihin.

Katos myös esite Neuropsykologinen tieto koulunkäynnin tukena.

Lisätietoja